Toisiko taantuma järkeä kunnallisten kiinteistöjen käyttöön?

Voitteko kuvitella leipomoa, jolla on eri tehdasrakennus voipullien ja korvapuustien tekemistä varten? Aamupäivällä tehdään tehtaassa A voipullia ja iltapäivisin siellä on hiljaista. Aamupäivisin taas tehdas B on hiljainen ja vasta iltapäivällä se herää eloon, kun siellä aloitetaan korvapuustien leivonta. Yritykset - ainakaan kannattavat yritykset - eivät toimi näin hölmösti. Kunnat sen sijaan toimivat. Monissa vanhusten toimintakeskuksissa toiminta painottuu aamupäivään ja alkuiltapäivään. Iltaisin talo on pimeä. Nuorisotaloja sen sijaan ei tarvita lainkaan silloin, kun nuoret ovat koulussa. Niitä tarvitaan loppuiltapäivästä ja iltaisin. Miksi ihmeessä kunnat rakentavat erikseen nuorisotalot, vanhusten ja omaishoitajien toimintakeskukset, päiväkodit jne. Järkevällä tilasuunnittelulla, erilaisia siirrettäviä ja lukittavia seiniä ja kaappirakennelmia käyttäen samat neliöt voivat olla hyötykäytössä aamuseitsemästä iltakymmeneen. Parhaimmillaan tilojen yhteiskäyttö tarjoaa mahdollisuuden myös eri sukupolvien väliselle kohtaamiselle. Entäpä jos lapset/nuoret ja vanhukset leipovat yhdessä ja kahvittelevat klo 17 samassa toimintakeskuksen kahviossa - tai nuoret ja vanhat käyttävät iltapäivällä samaa kuntosalia? Tilojen hyötykäyttö on kunnalle edullinen vaihtoehto, mutta samalla se on myös ekologinen tapa toimia.